Henget Ja Kummitukset

Henget Ja Kummitukset

Vanhojen myyttien ja kertomusten mukaan ihmisiä ympäröi näkymätön, aineeton henkimaailma, joka ohjaa ihmisten toimintaa. Tarinoita erilaisista kummituksista tai henkiolennoista on kerrottu kautta ihmislajin historian ja niitä on pelätty, kunnioitettu ja palvottu. Edes 1900-luvulla vallalle päässyt tieteellinen maailmankatsomus ei ole täysin pyyhkäissyt pois näitä vanhoja käsityksiä. Luonnollisesti haamuja, kummituksia tai räyhähenkiä koskevaa tutkimusta ei voida tehdä laboratorio-oloissa. Siksi niitä koskeva parapsykologinen tutkimusaineisto perustuu lähes yksinomaan kenttätutkimuksiin eli kertomuksien tutkimiseen ja silminnäkijöiden haastattelemiseen. Lisäksi paikkoja, joissa kummittelua esiintyy tutkitaan. Tällä tavoin ei kuitenkaan saada kovin runsaasti kovan luokan tieteellistä todistusaineistoa, koska tutkimuskohteena ei ole itse ilmiö.

Haamut eli aineettomat henget ovat yleisimmin vainajahenkiä, talon vanha emäntä tai joku lähiomainen, mutta on olemassa kertomuksia myös kuolleiden kotieläinten tai lemmikkien haamuista. Haamuja kohdanneiden henkilöiden mukaan niiden kohtaamisiin eli ilmestyksiin liittyy hyvin harvoin esineiden liikkumista, ääniä tai kommunikointia. Haamuille on ominaista, että katoavat lähes yhtä pian kuin ovat ilmestyneetkin palatakseen myöhemmin, ehkä pitkienkin aikojen kuluttua. Tälle ilmiölle on hyvin ominaista sen paikkauskollisuus eli toisin sanoen monet eri henkilöt voivat aikojen saatossa nähdä saman haamun samassa rakennuksessa. Näiden ilmestysten, joiden yhteyteen ei liity aineellisia vaikutuksia, selitykseksi on tarjottu kahta erilaista teoriaa. Niitä pidetään joko tavanomaisina aistiharhoina tai vastaavasti todellisina parapsykologisina ilmiönä, joissa henkilö näkee vainajahengen. Ilmiön vaikeasti tutkittavan luonteen vuoksi ei voida puhua edes viitteistä suuntaan taikka toiseen. Voidaan vain todeta, että ilmiö on olemassa, mutta syytä tai aiheuttajaa sille ei voida sanoa sen tarkemmin. Periaatteessa ilmiön selittäminen vaatisi ihmisen aistiharhojen syntymisen perinpohjaista ymmärtämistä, joten vastauksia saadaan odottaa kauan.

Siinä missä haamujen kohtaamiset näyttävät sujuvan mitä rauhallisimmissa merkeissä, muodostaa räyhähenget eli poltergeist ilmiö sille voimakkaan vastakohdan. Lievimmillään se esiintyy niin sanottuna kummitteluna; outoina ääninä, esineiden vähäisinä liikahtelemisina ja sähkölaitteiden käynnistymisinä vaikka ne eivät ole sähköverkkoon kytkettyinä. Pahimmillaan se kuitenkin aiheuttaa suurempia tuhoja kuten tulipaloja, suurienkin huonekalujen rikkoutumista tai täysin käsittämättömien vesivaurioita syntymistä ilman, että putket tai katto vuotaisivat. Näihin tapahtumiin liittyy erittäin harvoin minkäänlaisia ilmestyksiä henkiolennoista. Lisäksi poltergeist ilmiöt keskittyvät tiettyjen henkilöiden ympärille ja siirtyvät paikasta toiseen heidän mukanaan.
Poltergeist ilmiö on tunnettu jo vuosisatoja. Ensimmäiset poltergeist ilmiöön viittaavat kirjalliset lähteet ovat peräisin 1600-luvulta ja ilmiö on säilynyt lähes samanlaisena meidän päiviimme asti. Tutkimukset ovat osoittaneet, että yleisimmin poltergeistin kynsiin joutuvat murrosikäiset nuoret, joilla on mielenterveysongelmia. Jos mitään aineellisia vaikutuksia ei olisi havaittavissa, kuten selittämättömiä tulipaloja tai raskaiden esineiden liikkumista, olisi ilmiö helposti selitettävissä heidän mielisairauksillaan. On kuitenkin melko mahdotonta, että keskenkasvuiset nuoret pystyisivät yksin liikuttelemaan suuria huonekaluja kuten kirjahyllyjä tai kassakaappeja ilman silmin nähtäviä ponnistuksia. Näin kuitenkin tutkimusten ja kertomusten mukaan näyttäisi tapahtuvan, toistuvasti. Myös ilmiöön liitetyt tulipalot ovat aiheuttaneet kummastusta – niille ei näytä löytyvän minkäänlaista syttymissyytä.
Poltergeist ilmiötä on pyritty selittämään monilla eri tavoilla. Ehkä kaksi varteenotettavinta selitysvaihtoehtoa ovat huijaukset ja psykokinesiapurkaukset. Epäilijöiden mielestä tapahtumat on selitettävissä häiriintyneiden nuorien äärimmäisillä keinoilla herättää huomiota. Heidän mukaansa he näyttelevät ja lavastavat tapahtumat ja keksivät itse kertomukset heitä kiusaavista hengistä saadakseen osakseen kanssaihmisten huolenpitoa. Toisten mielestä kysymyksessä on taas hallitsemattomat psykokineettiset purkaukset, jotka saavat alkunsa henkilöiden turhautumisesta, erilaisista tunne-elämän patoutumista ja mielihäiriöstä. Sen avulla pystyttäisiin selittämään esineiden selittämättömät siirtymiset ja tulipalot melko luotettavasti. Kuitenkin lähes kaikki asiaa tutkineet henkilöt ovat yhtä mieltä siitä, että henkiolennoilla ei ole poltergeist ilmiön kanssa mitään tekemistä.

Kanavoinnissa on kysymys ilmiöstä, jossa ei-aineellisen olennon väitetään ottavan yhteyttä tämän puoleiseen maailmaan tiettyjen henkilöiden, meedioiden tai kanavoijien kautta. Kanavoija toimii siis tuonpuoleisesta peräisin olevan henkiolennon tai vainajasielun sanansaattajana. Kanavoinnille on ominaista, että kanavoijiin ottavat yhteyttä henget eikä päinvastoin ja itse viestin välitys tapahtuu, joko puheen tai automaatiokirjoituksen avulla.
Kanavointia on tutkittu jonkin verran laboratorio-oloissa. Näissä parapsykologissa tutkimuksissa on havaittu, että kanavoinnin aikana meedion hengityksessä, aivotoiminnassa ja verenpaineessa tapahtuu selviä muutoksia. Lisäksi silloin, kun kanavointi tapahtuu suullisesti, eli henki puhuu meedion suulla, muuttuu kanavoijan puheääni selkeästi ja kielenkäyttökin saattaa muuttua ratkaisevasti – joskus henkilö rupeaa puhumaan oudolla murteella tai jopa toisella kielellä. Kanavoija ei yleensä itse muista jälkikäteen mitä kanavoinnin aikana on tapahtunut. Nämä kanavoinnille tyypilliset piirteet ovat herättäneet epäilyksen, että siinä olisi kysymys jonkinlaisesta mielisairaudesta. Kanavointiin kykenevillä henkilöillä ei kuitenkaan ole tutkimuksissa havaittu mielenterveysongelmia.
Epäilijöiden mielestä tämmöisissä tapauksissa on kyse huijauksesta. He viittaavat siihen, että henkien välittämät viestit ovat hyvin samankaltaisia ja, että erilaisten new age- ja rajatietokirjallisuuden julkaiseminen on tuottoisaa liiketointa. On totta, että useimmat kanavointiin kykenevät henkilöt julkaisevat kirjallisuutta, mutta hyvin usein he jättävät lunastamatta tekijänpalkkionsa, joten ainakin heidän kohdallaan kyse on jostain muusta kuin bisneksestä. Toinen paljon varteenotettavampi epäilijöiden mielipide on se, että meedion välittämät viestit eivät ole peräisin hengiltä vaan heidän omasta alitajunnastaan. Tästä kiistellään jatkuvasti. Toisaalta jos asian laita olisi näin, pitäisi kanavointiin kykenevillä henkilöillä olla todella vilkas mielikuvitus. Tosin ei ole mitään vedenpitäviä todisteita siitä, että viestit olisivat todellakin peräisin tuonpuoleisesta maailmasta. Sen sijaan se on varmaa, että kanavoinnin aikana henkilöissä todella tapahtuu outoja muutoksia.
.

.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s