Ufoja Suomen taivaalla

Tampereen ufoharrastajat uskovat vaihtoehtoiseen tietoon. Seppo Heinola on vakuuttunut, että maapallon asukkaat ovat marsilaisten jälkeläisiä.

Karismaattinen näyttelijä Seppo Heinola uskoo, että numerologian ja sanojen tulkinnan avulla voidaan osoittaa ihmisten olevan Marsista.

Karismaattinen näyttelijä Seppo Heinola uskoo, että numerologian ja sanojen tulkinnan avulla voidaan osoittaa ihmisten olevan Marsista.

Marraskuisena torstai-iltana Tampereen Vanhan kirjastotalon ovimainos houkuttelee katsomaan Espanja-aiheista taidenäyttelyä. Näyttelytilan viereisessä luentosalissa kuullaan kuitenkin kaupungilla tuntemattomampi tapahtuma, Tampereen Ufo ry:n luento. Tällä kertaa aiheena on ”Marsin mysteerit”. Illan luennoitsija, karismaattinen näyttelijä Seppo Heinola, on pukeutunut harmaaseen pikkutakkiin ja varustautunut esitelmäänsä täydellä kansiollisella piirtoheitinkalvoja.

Ilmaiselle luennolle tulijoita on lähes parikymmentä. Keski-ikäiset, tavallisen näköiset kuulijat, esittävät uteliaita kysymyksiä vähän väliä illan auktoriteetille. Luennoitsijalla vastaus tuntuu löytyvän aivan kaikkeen. Lähtien ihmiskunnan synnystä päättyen Raamatun hepreankieliseen salakirjoitukseen. Ihmiset ihmettelevätkin ääneen: ”Mistä sinä kaikki nämä tiedät?”

Syy luennon otsikolle ”Marsin mysteerit” selviää pian. Heinolan teoriat pyrkivät kaikki yhteen pisteeseen, todistamaan, että me maapallon asukit olemme kaikki kaukaisten marsilaisten jälkeisiä. Tarina menee turhat mutkat oikoen suurin piirtein näin: Aikojen alussa elämä Marsissa tuhoutui kasvihuoneilmiön seurauksena. Kuitenkin valittu osa marsilaisia pääsi tuhoa pakoon maapallolle ja risteytyi silloisten alkuihmisten kanssa.
”Nyt tulemme yhteen Raamatun jännittävimpään kohtaan, Mars-mysteeriin, joka oikeuttaa tämän luennon”, Heinola herättelee kuulijoitaan luennon keskivaiheilla.

”Raamatussa Herran enkeli moittii Merozin asukkaita, koska nämä eivät tulleet avuksi. Mutta eikö ole niin, että Herra auttaa ihmisiä, eikä päin vastoin?”

Heinolan mukaan Meroz viittaa juutalaisten perimätiedossa johonkin planeettaan. Sen sijaan sanan ”Meroz” voi hajoittaa muotoon ”meeroz” tai ”ma-ares”, jolloin sana merkitsee suomeksi ’marsista’.

”Tässä ei ole mitään väkivaltaista tai väärää, vaan tämä menee kielitieteellisesti aivan oikein. Tämä on sellainen paikka, jossa menee tiedemieheltä kakka housuun”, Heinola myhäilee.

Numerologi Heinola löytää Raamatusta loputtomasti lukuja ja lukuyhdistelmiä, jotka viittaavaat kaikki Marsiin. Raamatussa on 780 lukua, ja Maa ohittaa Marsin 780 päivän välein. Myös luku 56 on luennoitsijalle tärkeä ja paljon kertova Mars-symboli, sillä Mars on 56 miljoonan kilometrin etäisyydellä Maasta, 5,6 taas on raudan symboli. Ja Mars puolestaan on raudan planeetta.

Eivätkä selitykset tähän lopu. Myös ”Adamista”, eli Aatamista Heinola löytää Mars-viittauksen. Kun Adam-nimen lukee oikealta vasemmalle, niin kuin hepreaa luetaan, ja muistaa ottaa a-kirjaimen pois, lopputulos on ”Mars” heprean kielellä.

”Ja mikä oli hullu englanniksi?” Heinola innostuu kyselemään yleisöltä. Muutama pohtii ääneen: ”Crazy?”

On se sekin, mutta toinen samaa tarkoittava sana on ’mad’. Marsistahan sanottiin, että se on punainen, hullu sodan planeetta, joka kulkee edestakaisin taivaalla.”
Luennon jälkeen Aviisi pääsee juttusille Tampereen Ufo ry:n tähänastisen puheenjohtajan, salanimeä käyttävän Juhani Vuorisen kanssa ja yhdistykseen kuulumattoman, mutta ufohavaintoja tehneen Matti Hyvärisen kanssa.

”Tutut tuntevat minut inkkari-Mattina”, Hyvärinen kertoo.

Tehtaalla työskentelevä metallialan työmies Vuorinen ei halua esiintyä omalla nimellään, koska ufopiirejä kohtaan on niin paljon ennakkoluuloja. Hyvärinen puolestaan ei näytä muiden mielipiteistä välittävän. Hän nimittää itseään avoimesti ”kylähulluksi” ja ”elämäntapaintiaaniksi”.

Miehet ovat tyytyväisiä luentoon, vaikka eivät Raamattua muuten luekaan. ”Nämä Mars-jutut ovat historiaa, jota ei koulu eikä kirkko opeta. Minulla on ollut aina sisäinen tuntemus, että maailma ei ole sellainen niin kuin koulussa sanotaan”, Hyvärinen pohtii.

Juhani Vuorinen kiinnostui ufoista lapsuudessaan 1970-luvulla, jolloin Suomessa elettiin oikeaa ufo-buumia. Televisiosarjat ja elokuvat koukuttivat miehen aihepiirin pariin, ja harrastus on jatkunut näihin päiviin saakka.
Hyvärinen näki ensi kerran ufoja pikkupoikana kotikylällään Kärsämäellä. Hän kulki veljensä ja kahden siskonsa kanssa linja-autolla kotiinsa sivukylälle. Jo linja-autossa Matin valtasi voimakas aavistus, että ufot ovat lähellä. Sisarusten jäätyä pois bussista poika kulki loppumatkan omissa maailmoissaan odottaen keskittyneesti jotain pian tapahtuvan.

”Ihan juuri ennen kotia taivalla paistoi vain kuu. Sitten huomasin näkeväni oman varjoni, ja jokin voimakas, vihreä valo valaisi katunäkymän. Pian käännyin ja näin, kun toiselta puolelta katua kaksi vihreää valopalloa tuli lounaasta suoraan meitä kohti. Käännyin valoa päin ja pallot kulkivat oikealta vasemmalle taivaan läpi vaihtelevalla nopeudella. Kaikki me neljä näimme saman”, Hyvärinen vakuuttaa. Siskot juoksivat tuolloin kirkuen sisälle kotiin, kun taas Matti ja veli jäivät katselemaan outoa valoilmiötä.

”Veljeni puhui meteoriiteistä, mutta meteoriitti ei kulje niin.” Lapsuuden kokemuksen jälkeen Matti on tehnyt monia muita ufohavaintoja niin päivällä kuin yöllä, sekä keskellä kaupunkia että maaseudun rauhassa.
Matilla on myös selitys sille, miksi ufojen käymisestä maapallolla vakuuttunut Juhani ei ole tehnyt yhtään ufohavaintoja.

”Ihmisellä on viisi aistia, ja kaikkea ei aina pysty havaitsemaan. Osalla meistä on herkempi tietoisuus ja havaitsemme helpommin ufoja. Tässäkin voi olla enemmän henkilöitä kuin vain me”, Hyvärinen sanoo.

Ufotohtori peräänkuuluttaa lisätutkimusta

Ufokokemuksille on helppo nauraa ja leimata koko aihepiiri hörhöjen hommaksi. Ufoista on tehty kuitenkin myös virallisen tieteen maailmassa tunnustettua tutkimusta. Uskontotieteen tohtori Jaakko Närvä Helsingin yliopistosta on väitellyt ufologiasta ja ufoista uskonnollisena ilmiönä.

”Ufot ovat outo tutkimusaihe. Populääristi ufoihin suhtaudutaan usein ennakkoluuloisesti ja kielteisesti, mutta tieteen maailmassa asenne on ollut positiivinen. Tutkimuksen järkevyys ei riipu siitä, mitä tutkitaan, vaan miten tutkitaan”, tohtori pohtii.

Ufouskonnollisuus voi kertoa jotain tulevaisuuden uskonnollisuudesta. ”Uskonnollista ajattelua perustellaan ufojen kohdalla tieteellä ja teknologialla. Suhde tieteeseen on ufopiireissä ristiriitainen, sillä toisaalta sitä pidetään hyvänä juttuna, mutta samaan aikaan kritisoidaan normaalitiedettä. Ufoharrastajat pitävät ufologiaa eräänlaisena henkisenä tieteenä”, Närvä analysoi.

Silti ufoharrastajille ufot eivät ole uskon asia, vaan totisinta totta. ”Uskontoon liittyy käsitys, että se on jotain kuviteltua. Ja uskonnollisia kokemuksia pidetään usein kuviteltuina, mutta ufokokemukset tuntuvat kokijasta hyvin todellisilta.”
Närvällä on myös omakohtainen ufohavainto, jonka todenperäisyydestä hän ei kuitenkaan ole täysin vakuuttunut. ”Ufohavaintoni voi selittää järjellisesti. Havainnot voivat olla hallusinaatioita, väsymys, humalatila tai ravinnonpuute voivat aiheuttaa harhanäkyjä. Mutta itse en ollut ainakaan humalassa tai aliravittu.”
Tohtorin mielestä ufoja pitäisi tutkia niin sanotun normaalitieteen keinoin enemmänkin. Ufot sopivat hyvin esimerkiksi luonnontieteen, psykologian ja uskontotieteen tutkimusaiheiksi. ”Olisi hyvä tutkia luonnontieteellisesti, onko ufoja olemassa vai ei, mutta ufohavaintoja tutkittaessa pitää tutkia ihmistä myös psykologiselta kannalta.”

Ufohavainnot tapahtuvat tavallisimmin ulkotiloissa, jolloin taivaalla nähdään jotain tavallisuudesta poikkeavaa. Virhehavaintoja voivat aiheuttaa tähdet, meteoriitit, sääolosuhteet, linnut tai havaintopsykologiset tekijät. ”Jos uskoo vahvasti ufojen olemassaoloon, ufoiksi on helppo tulkita kaikki taivaalla liikkuvat kohteet, joita ei pysty identifioimaan.”

Oma lukunsa ovat ufosieppaukset, joissa henkilö on päässyt läheisempään kontaktiin humanoidien kanssa. Närvän mukaan oudosta kokemuksesta muodostuu elävä, yksityiskohtainen sieppauskertomus tavallisesti ufologin hypnoosissa. ”Potilasta ei edes välttämättä tarvitse mitenkään johdatella, vaan herkkä hypnoottinen tila ja potilaan ennakko-oletukset edesauttavat luomaan todentuntuisia valemuistoja.”

Tohtori pitää kuitenkin lentäviä, liikkuvia kohteita taivaalla uskottavampana ilmiönä kuin kertomuksia läheisistä humanoidikontakteista. ”Lisätutkimusta tarvittaisiin. Olen löytänyt kiinnostavia argumentteja ufojen olemassaolon puolesta, mutta tieteelliset tulokset ovat ristiriitaisia.”

 

 

 

Heini Särkkä, teksti

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s