Philadelphiassa sijaitsevan Temple-yliopiston historian professori, fil. tri David M. Jacobs, on aikaisemmin julkaissut kirjan ”The UFO Controversy in America”. Indiana University Press 1975 ja ”Secret Life” 1992 (julkaistu Englannissa nimellä ”Alien Encounters”). Myöhemmin vuonna 2000 on julkaistu Jacobsin toimittama kirja ”UFOs & Abductions. Challenging the Borders of Knowledge”. (University Press of Kansas). Jacobsin ensimmäinen kirja perustuu hänen tohtorinväitöskirjaansa. Jacobs on maailman etevimpiä sieppausasiantuntijoita ja on suorittanut noin 700 regressiohypnoositutkimusta. Hänen mukaansa nyt 30 vuoden tutkimusten jälkeen ufomysteerin palapelin palat ovat vähitellen sijoittumassa oikeille paikoilleen. Samalla Jacobs ilmoittaa, että esille tullut kuva pelottaa häntä ja sen johdosta hänen kirjansa nimi onkin ”The Threat” eli ”Uhka”. Jacobs polemisoi heti kirjan alussa niitä vastaan, joiden mielestä siepattujen kertomukset edustavat niin sanottua ”Väärä muistisyndroomaa” (False Memory Syndrome”). Jacobs pitää siepattujen kertomuksia ja kokemuksia todellisina ja sanoo, että siepattujen kertomukset eroavat viidellä tavalla ”Väärä muistisyndrooma” -potilaista: 1. Päinvastoin kuin ”Väärä muistisyndrooma” -tapauksissa, uhrit eivät muista vain lapsuudessa sattuneita tapauksia, vaan myös aikuisiän tapauksia. 2. Sieppauksille löytyy ulkopuolisia todistajia. Jacobs kertoo, miten hän kerran keskusteli puhelimessa erään henkilön kanssa, jota toistuvasti siepattiin. Sieppaukset alkoivat usein kovalla jyrinällä. Kesken puhelinkeskustelua kuului taas mainittu jyrinä ja myös Jacobs kuuli jyrinän puhelimessa. Myöhemmin kävi ilmi, että ko. henkilöä olikin taas siepattu. 3. Päinvastoin kuin ”Väärä muistisyndrooma” -tapauksissa, uhri muistaa usein tapahtunutta ilman terapeuttiakin. 4. Siepatut ovat fyysisesti kadoksissa sieppauksen aikana. 5. Siepatut näkevät sieppauksen aikana (=ufossa) usein muita siepattuja, jotka myöhemmin myös vahvistavat toistensa kertomuksia. Siepatuista 20% kertoo nähneensä muita siepattuja, ja joskus nämä tapaukset tulevat esille toisistaan riippumatta. Jacobs toteaa, että ne psykologit (esim. Loftus ja Nash), jotka väittävät että siepatut kärsivät ”Väärästä muistisyndroomasta” ovat väärässä, eivätkä ole alan asiantuntijoita. Sieppausten tarkoituksena on Jacobsin mukaan se mikä usein on tuotu esille monessa yhteydessä, eli munasolujen ottaminen naisilta, ja siemennesteen ottaminen miehiltä. Tämä tehdään useimmiten erilaisilla kojeilla, mutta jos tämä epäonnistuu syystä tai toisesta, niin humanoidit pakottavat naisen ja miehen rakastelemaan keskenään, ja juuri ennen miehen siemensyöksyä humanoidit erottavat pariskunnan toisistaan ja ottavat talteen miehen siemennesteen. Tämän tarkoitus on ihmisen ja humanoidin risteytys, eli hybridin luominen. Ufossa siepatut ovat usein nähneet lasilieriöitä, joissa on pieniä hybridivauvoja ja jotkut ovat myös nähneet hybridilapsia leikkimässä. Humanoidit ilmoittavat, että lapset saavat ravintonsa näissä lieriöissä ja erään siepatun kertomuksen mukaan hän oli myös nähnyt aikuisten hybridien kelluvan tällaisissa lieriöissä. Humanoidin mukaan he saavat ravintonsa ihon läpi lieriöissä olevasta nesteestä. Useat naiset ovat kertoneet, että heihin on puhallettu ilmaa alapään kautta ja että heidän sisällään on ”siirrelty elimiä”, jonka jälkeen heihin on asennettu appelsiininkokoinen alkio. Palattuaan kotiinsa, näillä naisilla on kuitenkin vahva vaisto suojella heihin asennettua alkiota, eivätkä he tahdo mennä lääkäriin tutkituttamaan itseään. Jacobs selostaa erästä tapausta, jossa hän voimakkaasti yritti saada erästä naista gynekologille ja nainen kieltäytyi jääräpäisesti menemästä koska ”asiaan ei saanut puuttua”. Monet naiset, ja myös Jacobs, uskoo että naisiin myös on asennettu laite, eli implantti, joka pystyy valvomaan naisten ajatuksia. On sattunut useita tapauksia, joissa nainen on varannut ajan gynekologille, jolloin hänet välittömästi on siepattu uudelleen ja alkio on poistettu. Jacobs uskoo myös, että siepattuja ihmisiä tutustutaan toisiinsa sieppauksen aikana, ja tällaiset ihmiset menevät usein myöhemmin naimisiin keskenään. Jacobsin mielestä humanoidit tekevät aktiivista rodunjalostusta tällä tavalla. Monen siepatun kertomuksen perusteella näyttää siltä, että humanoidit ovat menettäneet suvunjatkamiskykyään ja he tarvitsevat ihmisiä tästä syystä. Eräs siepattu kertoi, että hänelle oli kerrottu, että humanoidit itse ovat jonkun muun luomia ja tässä suhteessa epäonnistunut rotu. Eräälle siepatulle näytettiin huone, jossa oli useita nesteen täyttämiä lasilieriöitä, joissa oli erilaisia epäonnistuneita ”koekappaleita”. Toisena tärkeänä asiana tulee jatkuvasti esille humanoidien tunteiden puute, joka olisi tärkeä hybridilapsille ja humanoidit yrittävät epätoivoisesti saada siepattuja ”opettamaan tunteita” hybridilapsille. Niinikään Maasta siepattuja lapsia pyydetään opettamaan hybridilapsille leikkejä, koska hybridilapset eivät itse osaa leikkiä, eivätkä itse keksi mitään leikkejä. Eräs siepattu oli kysynyt humanoidilta, mistä he tulevat ja oli saanut vastaukseksi, että he tulevat avaruudesta. Humanoidi oli näyttänyt ufon ikkunasta tähtitaivasta ja kertonut että ”me tulemme Pohjoisesta”. Humanoidi osoitti tähtitaivasta ja sanoi: ”Se on tuolla noin. Et pysty näkemään sitä. Jos sinulla olisi kaukoputki, niin näkisit sen; kolme pientä tähteä ja planeetta, sitten tulee rykelmä (cluster) ja siellä se sitten on. Se on kuin kierre”. Ensin on muutama pikkutähti, sitten planeetta, sitten rykelmä. Ja sitten heidän planeettansa. Se on todella kaukana. Jacobs huomauttaa tässä yhteydessä, että siepattujen mukaan humanoidit eivät milloinkaan ole kertoneet olevansa kotoisin jostain toisesta ulottuvuudesta, rinnakkaismaailmasta tai tulevaisuudesta, vaan ovat aina sanoneet olevansa kotoisin avaruudesta. Yllä oleva humanoidi oli myös kertonut, että he matkustavat avaruudessa ”hyppäämällä tähdestä tähteen” samalla tavalla, kuin joku hyppää kiveltä kivelle ylittäessään jokea. Jacobs oli yksi niistä, joka suunnitteli ns. Roperin gallupin vuonna 1991. Gallupissa haastateltiin 5947 henkilöä ja he saivat vastata eri kysymyksiin. Vastauksista valikoitiin ne vastaukset, jotka sopivat sieppausilmiöön ja saatiin seuraava tilasto: 18% oli herännyt lamaantuneena samalla kuin huoneessa oli outo olento. 13% oli kokenut kadonnutta aikaa. 10% oli kokenut lentämisen tunteen. 8% oli nähnyt valopalloja huoneessaan. 8% oli löytänyt merkillisiä arpia kehossaan. Tutkimuksen tulos oli, että 2% vastanneista oli todennäköisesti kokenut sieppauksen ja tämä vastasi 5 miljoonaa amerikkalaista. Kun tutkittiin siepattuja lisää niin havaittiin, että sieppaukset tapahtuvat toistuvasti ja rutiininomaisesti. Jotkut naiset oli siepattu vuoden aikana 9, 13 tai jopa 33 kertaa ja toisia esim. kahdeksan kuukauden aikana 54 kertaa. Jacobs toteaa, että ”suunnaton määrä ihmisiä kokee suunnattoman määrän sieppauksia”. Jacobs uskoo myös, että kaikki ns. kolmannen asteen lähituntumatapaukset ovat itse asiassa sieppaustapauksia, jolloin siepattu näkee ufon joko sieppauksen alussa tai lopussa. Siepattujen kertomusten mukaan aikuiset hybridit vierailevat säännöllisesti nykyisin Maassa, jossa he voivat oleskella syystä tai toisesta enintään 12 tuntia. He ovat miltei tavallisten ihmisten näköisiä, eikä niitä erota helposti jos tulevat kadulla vastaan. Useat siepatut naiset kertovat, miten aikuinen hybridi vieraili toistuvasti heidän luonaan jolloin he rakastelevat. Hybridi pystyy tuijottamalla naisen silmiin aiheuttamaan erittäin voimakkaan seksuaalisen reaktion, jollaista nainen ei ikinä aikaisemmin ole kokenut. Koetun mielihyvän johdosta naiset odottavat innokkaina seuraavaa tapaamista. Jacobs tuo esille kertomuksen kahdesta naisesta, jotka vietiin tyhjään taloon. Toinen nainen vietiin talon alakertaan, jossa hän rakasteli hybridin kanssa, ja toinen taas pidettiin yläkerrassa, jossa toinen hybridi rakasteli tämän kanssa. Hypnoosiregressiossa molemmat naiset ovat toisistaan tietämättä kertoneet saman tarinan, mutta regressiossa heidän tarinansa poikkeavat toisistaan siitä kun heidät erotettiin talossa, kuten sopii odottaakin. Toiset naiset kertovat pelottavamman tarinan. Aikuinen hybridi vierailee toistuvasti heidän luonaan, jolloin naiset ja hybridit rakastelevat, mutta näiden naisten ”vakiohybridit” ovat sadisteja, jotka kiduttavat henkisesti ja ruumiillisesti uhrejaan. He pahoinpitelevät heitä ja kiusaavat heitä ilmoittamalla ja näyttämällä, että naiset eivät millään tavalla voi päästä heitä pakoon. He raiskaavat naista hänen omassa sängyssään, vaikka naisen oma aviomies nukkuisi vieressä. He sytyttävät tulipaloja ja tekevät kaikenlaista kiusaa ja naiset ovat puolustuskyvyttömiä heitä vastaan. Eräs nainen rakensi elektronisen hälytysjärjestelmän sänkynsä ympärille havaitakseen saapuvia hybridejä ja tämä raivostutti suunnattomasti hänen ”vakiohybridiään”, joka uhkasi kostaa jopa naisen lapsille, jos ei nainen heti pura elektronista hälytysjärjestelmää. Jacobs olettaa, että nämä hybridit ovat perineet ihmisen aggression, mutta että heiltä puuttuu ihmisen agression kontrollijärjestelmä. Usein nämä aikuiset hybridit käyttävät vaatteita, jotka muistuttavat sotilasunivormuja. Jacobs toteaa, että monet sieppausasiantuntijat (Hunter, Mack, Boylan, Sprinkle) ovat sitä mieltä, että humanoidit ja hybridit ovat positiivisia ja tekevät työtä ihmiskunnan hyväksi. Jacobs on toista mieltä. Hänen mielestään humanoidit ja hybridit ovat jo toteuttamassa ohjelmaa, jonka avulla he tulevat valloittamaan maapallon. Jacobs viittaa monen siepatun kertomukseen siitä, miten humanoidit ovat kertoneet heille tulevasta katastrofista, jonka jälkeen tulee suuri muutos, jossa siepatuilla tulee olemaan tärkeä rooli oppaina muille ihmisille. Siepattuihin on ohjelmoitu ohjeet, miten heidän tulee toimia tulevaisuudessa, vaikka he eivät pysty tällä hetkellä muistamaan näitä ohjeita. Jacobsin mielestä humanoidit ovat toteuttamassa suunnitelmiaan neljän ohjelman avulla: 1. Sieppausohjelma. 2. Siitosohjelma. 3. Hybridiohjelma, jossa suoritetaan hienosäätöä, eli yritetään saada hybridit yhä enemmän ihmisenkaltaisiksi. 4. Integraatio-ohjelma, jossa humanoidit ohjelmoivat siepattuja heidän tulevaa roolia varten. Björn Borg, 20.3.2004 [ takaisin ]
Vuojoen kartano
Juttu Satakunnankansassa.
paramaailma2011 